Matka toteutui 10.-25.6.2023. Sairaaloihin tutustuttiin ensimmäisellä viikolla ennen konferenssia. Suomalaisia oli mukana kolme ammatissa toimivaa lääkäriä ja neljä opiskelijaa. Ruotsalaisia oli 14, heistä samoin 4 opiskelijaa. SKLS tuki suomalaisia kehittyvien maiden terveydenhuoltoon tutustumisessa. Matkajärjestelyistä vastasivat Britt-Marie Ekman-Joelsson ja Lars Ljungström, suomalaisten yhdyshenkilönä toimi Kalle Mäki.
Kilimanjaro Christian Medical Centre (KCMC)
KCMC on Tansanian luterilaisen kirkon hallinoiman säätiön omistama sairaala
Sairaalassa on kymmenkunta erikoisalaa, päivystys, teho-osasto, dialyysi ja useita tukitoimintoja. Se toimii myös synnytyssairaalana. Poliklinikoilla käy päivittäin 1200 potilasta. Henkilökuntaa on 1300. Sairaala on yksityissairaala, jonka omistaa Good Samaritan yhdistys ja sen takana on Tansanian evankelis-luterilainen kirkko ELCT. Henkilökunnan palkkarahat maksaa Tansanian valtio. Se velvoittaa antamaan tietyn perushoidon ilmaiseksi, mutta sairaalan on katettava palvelumaksuilla muuten toimintaansa. Se merkitsee, että hoitoon voi hakeutua vain, jos on varaa maksaa siitä.
Sairaala on yksi kuudesta alueellisesta lähetteitä vastaanottavasta sairaalasta ja hyvin arvostettu sekä toimintansa että antamansa koulutuksen osalta. Korkeamman tason sairaaloita on vain yksi valtio-omisteinen Dar es Salaamissa.
Vierailumme emäntänä toimi kansanterveyden parissa toimiva Florida Muro ja vierailimme myös sairaalan johtajan puheilla. Florida jakoi vierailijat useisiin ryhmiin kiinnostuksemme mukaan. Vierailun kolmen päivän aikana tutustuimme mm. synnytysosastoon ja ortopedian, silmä- sekä korvatautien osastoihin. Saimme kuvauksen laboratorion toiminnasta. Puitteissa oli havaittavissa pitkäaikaisen käytön jäljet eikä perusteellisempia kunnostuksia oltu tehty aikoihin. Välineistöä oli ajantasaistettu ja käytössä olivat kohtuulliset kuvantamisvälineistöt, mm. MRI. Joitakin laboratoriotutkimuksia lähetettiin niiden harvalukuisuuden ja erityisvälineistön vuoksi muualle analysoitavaksi.
Osastot olivat suuria ja rapistuneita. Hygieniataso kiinnitti huomiota. Käytävät osastojen välillä olivat katettuja, mutta silti ulkoilmassa, sillä ovia ei ollut. Käsienpesualtaat tarkoittivat hanallista saavia ja saippuapulloa. Käsidesiä ei kaikilla osastoilla riittänyt edes leikkaussaliin menijöille. Yksityisyyttä potilailla ei juurikaan ollut ja käytäväpaikkoja oli varsinkin ortopedialla käytössä. Yleisin ortopedisen hoidon syy oli nuorten miesten moottoripyöräonnettomuudessa tullut trauma. Synnytysosasto oli iso ja sairaalassa hoidettiin vain ongelmasynnytyksiä.
KCMC käyttää potilastietojärjestelmänään IHS järjestelmää soveltuvin osin. IT-osastolla vierailun yhteydessä kerrottiin yksikön johtajalle ja apulaisjohtajalle SKLS:n eHealth projektista Tansaniassa sekä tutustutettiin sen tansanialaisilla nettisivustoilla olevaan sisältöön.
Hanna: “Sairaalasängyn ääressä pääsimme kohtaamaan kaivosonnettomuudessa halvaantuneen miehen. Hän oli tehnyt pätkätöitä ympäri Tansaniaa erilaisissa kaivoksissa, ja nyt raskaan kivenmurikan tippuessa hänen päälleen hänen selkärankansa oli murtunut kahdesta kohdasta. Mies istui sängyllään ristikoru kaulassa ja kertoi rauhallisena, kuinka oli opetellut pyörätuolissa istuessaan uuden ammatin. Nykyään hän tekee kenkiä elannokseen sairaalassa viettämiensä kuntoutusjaksojen välissä. Kun tuli puhe hänen perheestään, mies vakavoitui ja kertoi koko perheensä kuolleen vuosi sitten suuressa tulvassa. Tätä tarinaa kuunnellessa minun piti todella tsempata, että en tunteilisi liikaa.”
Huruma
Huruman sairaala on Moshin katolisen hiippakunnan omistama 250-paikkainen sairaala
Sairaaloilla on suuri hoitovastuu
Tutustumisista jäi mieleen
Annika: “Näin reissun jälkeen voin todeta sen olleen vaikuttavin ja paras matka, jolla koskaan olen ollut. Afrikka todella oli Afrikka eläimiä ja ihmisiä myöten. Köyhyys, puute ja rähjäisyys, mutta sen vastapainona ilo ja vapaus näkyi kaikkialla. Uskon, että erityisen vaikuttavan matkasta teki se, että pääsimme niin paljon kosketuksiin ihmisten kanssa. Tapasimme paljon niin paikallisia ja näimme heidän tavallista elämäänsä. Lisäksi saimme konferenssissa uusia tuttavuuksia ympäri maailmaa. Matka Tansaniaa vahvisti myös haaveitani työskennellä ulkomailla vielä jonain päivänä. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaa, Afrikkaan kyllä jäi pala sydämestäni.”
Hanna: “Kärsimyksen ongelma onkin puhutellut matkan aikana paljon paikallisten elämää katsellessa. Kaikkien haasteiden keskellä ihmiset ovat kuitenkin yllättävän tyynen ja iloisen oloisia, eivätkä lainkaan katkeroituneita. Suomessa näkee niin paljon kateutta ja kaunaa, että olin ihan ihmeissäni siitä, miten tyynesti Tansaniassa kohtaamamme ihmiset suhtautuvat köyhyyteen, sairauksiin ja menetyksiin. Ne myös asettivat omaa ajatusmaailmaani hieman eri perspektiiviin.”
Matilda: “Parasta oli tavata kristittyjä opiskelijoita ja lääkäreitä ympäri maailmaa, sekä oppia heidän kulttuuristaan. Suurimman vaikutuksen tekivät afrikkalaiset vapaalla ja iloisella elämänasenteellaan.”
