Historia

Ajatus kristillisen lääkäriseuran perustamisesta syntyi keväällä 1922 suomalaisten lähetyslääkärien mielessä eristyneisyyden painaessa (kuvissa ylhäältä Helmi Heikinheimo, Aino Ahde ja Selma Rainio). Seuran perustamista valmisteleva kokous pidettiin 19.11.1922. Puheenjohtajana toimi Helmi Heikinheimo, joka toimi myös seuran puheenjohtajana aina vuoteen 1945, jolloin pyysi eroa ikäänsä vedoten. Varsinainen perustava kokous pidettiin v. 1923 Duodecimin vuosikokouksen aikaan. Alkuaikoina yhdistys sai korvaamatonta tukea ja apua lääkintöneuvos K. Reijowaaralta. Vanhoissa vuosikertomuksissa 20-luvulla kerrotaan: ”Lääkäreiden kuten muittenkin harrastukset olivat muuttuneet kovin aineellisiksi. Tieteellisissä piireissä näytti materialistinen maailmankatsomus olevan eittämätön dogmi. Uskonnollinen sielunelämä oli inhimillinen erikoisuus, joka parhaiten sijoitettiin sairaalloisten ilmiöiden puolelle.” Kokousten aiheina oli mm. ”Kristillisen ja yhteiskunnallismekaanisen maailmankatsomuksen yhteensovittaminen” ja ”Kristityn lääkärin elämänihanteet”.

30-luvulla kokouksia pidettiin runsaasti Helmi Heikinheimon johdolla. Aiheita oli mm. ”Suggestion lait”, ”Jeesuksen suhtautuminen seksuaalikysymykseen”, ”Psykoanalyysi”, ”Rukouksella parantaminen”. Myös ulkomaisia puhujavieraita kävi Englannista v. 1936. Vuosina 1939-1940 yhteistoiminta tyrehtyi lähes kokonaan sodan vuoksi. 40-luvulla talvisodan jälkeen toiminta ehti vilkastua mutta jatkosota tyrehdytti taas toiminnan. Sodassa suurin osa lääkäreistä oli toiminut kenttä- tai sotasairaalan lääkärinä tai varuskuntalääkärinä siviilityön ohella. Sota-aika oli raskas ja oli aiheuttanut usealle työkyvyttömyyttä, mutta myös opettanut paljon: perhe ja koti olivat käyneet rakkaammiksi, luottamus Jumalaan oli kasvanut ja asiat kaikkiaankin saaneet uuden arvojärjestyksen.

Sodan jälkeen pappien ja lääkärien yhteistyö tiivistyi ja useampia yhteisiä kokouksia pidettiin. Kokouksissa osanottajia oli parhaimmillaan 140 ja myös ulkomaille suuntautui vierailua. Mm. v. 1947 yhteensä 29 jäsentä vieraili Tanskassa kristillisessä lääkärikokouksessa. Myös lähetystyö vilkastui: kaksi jäsentä lähti Kiinaan ja yksi Afrikkaan v. 1945. Vuosina 1945-1949 SKLS:n puheenjohtajana Heikinheimon jälkeen toimi Turo Niemi.

Puheenjohtajina 50-luvulla toimivat Ensio Kurki-Suonio, Turo Niemi ja Anni Seppänen. Suomesta vierailtiin paljon ulkomailla ja myös SKLS:n kokouksissa oli runsaasti ulkomaisia vieraita. V. 1953 tri Paul Tournier – jota on tituleerattu 1900-luvun merkittävämmäksi kristityksi lääkäriksi – vieraili Suomessa ja kuulijoita oli jopa 1400. Vierailun yhteydessä pidettiin suuri kotikokous prof. Pesosen luona. Yhteistyö KHLS:n ja pappien kanssa oli vilkasta ja yhteiskokouksia järjestettiin. Myös lähetyslääkäritili avattiin ja v. 1954 seura sai ensimmäisen lähetyssihteerinsä.

Puheenjohtajina 60-luvulla toimivat Ensio Kurki-Suonio ja Håkan Hellberg. Vuosikymmenen toiminnan aktiivisena alkuna pidettiin pohjoismainen kristillinen lääkärikokous Turussa v. 1962. V. 1964 perustettiin Turkuun paikallistoimikunta. Vivamossa pidettiin syksyisin viikonloppukokouksia. Ulkomaisia puhujia oli Englannista, Japanista ja dr. Tournier vieraili jälleen Suomessa. Lähetystyötä oli Tansaniaan päin: muun muassa v. 1964 toimitettiin lääkekeräys koko maassa ja suurin osa lääkkeistä lähetettiin Iteteen. Duodecim ja Lääkäriliitto vapauttivat lääkärilähetit jäsenmaksujen maksamisesta ja lääke- ja instrumenttikeräyksistä mainittiin mm. lääkäripäivillä ja Suomen Lääkärilehdessä.

Leo Hirvonen toimi puheenjohtajana 70-luvulla ja oli puheenjohtajana hyvin tuottelias. Hän kirjoitti lyhyen historiikin vuosista 1922-1972. Yhteistyö Kristittyjen sairaanhoitajien kanssa tiivistyi ja sairaanhoitajien Viesti-lehteä jaettiin myös osalle SKLS:n jäsenistä. Seuran kannanotot aborttikeskusteluun herättivät kohtalaista yleistä mielenkiintoa ja osoittautuivat seuran mahdollisuudeksi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Englannin CMF:n puheenjohtaja vieraili useassa tilaisuudessa puhujavieraana.

80-luvulla seuran puheenjohtajina toimivat Leo Hirvonen (vuoteen 83 saakka), Tapio Pitkänen, Olli Kiviluoto ja Karl Von Smitten (v.89-91). Opiskelijoiden kansainvälinen Euroopan konferenssi järjestettiin Suomessa v. 1984. Kristittyjen lääkäreiden Pohjoismainen kongressi järjestettiin Karjaalla 1987. Opiskelijatoiminta oli aktiivista useilla paikkakunnilla 80-luvulla.

90-luku meni seuran osalta näkyvästi Pekka Reinikaisen johdolla. Vuosikertomuksien aiheissa pyöri mm. työuupumus, seksuaalisuus ja evoluutio ja ajanjakso oli tuotteliasta nimen omaa vuosikertomusten osalta.

2000-luvulla puheenjohtajina toimivat Antti Linkola ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Molemmat kehittävät seuran toimintaa suuntaan, jossa ekumeniaa ja kristittyjen lääkärien yhteyttä on korostettu: seurassa on ollut tavoite päästä avoimesti keskustelemaan niin perinteisistä kuin kunkin hetken polttavista keskusteluaiheisista niin terveyspolitiikkaan kuin kristinuskoonkin liittyen. Lisäksi 2000-luvulla toteutettiin seuran kirjahanke. Opiskelijatoimintaa uudisti ansiokkaasti Markus Partanen.

Vuosina 2011-2013 seuraa luotsasi Risto Honkanen. Nykyinen puheenjohtaja, Markus Partanen otti tehtävän vastaan vuoden 2014 alusta.

Puheenjohtajien rinnalla suuren työn seurassa ovat vuosien ja vuosikymmenten varrella tehneet sihteerit, lähetyssihteerit, rahastonhoitajat ja monet muut vastuunkantajat. Lähetystyöllä on ollut oma erityinen asemansa seuran perustamisesta lähtien. Työalueilla olevia lähetyslääkäreitä on tuettu monin eri tavoin. Kuten edellä on kerrottu, ensimmäinen lähetyssihteeri nimitettiin jo 50-luvulla. 1980-luvulta lähtien seuralla on ollut myös omia, ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin tuettuja hankkeita ensin Tansaniassa, myöhemmin myös Intiassa ja Nepalissa. Erityisesti näiden hankkeiden hallinnoimiseksi perustettiin 90-luvun alussa Terveyslähetyksen tuen työryhmä (TLT), jonka puheenjohtajana on perustamisesta lähtien toiminut Tapio Pitkänen, sihteerinä kulloinenkin lähetyssihteeri. Lähetyssihteereinä seuran hanketyöhön ovat oman työpanoksensa antaneet vuorollaan Ritva Kalliokoski, Taisto Valta, Jukka Knuuttila ja Elina Lind.

Kansainväliset yhteydet muutenkin kuin lähetystyön kautta ovat näkyneet seuran toiminnassa halki vuosikymmenten. Pohjoismaisten yhteyksien ohella on pidetty yhteyttä Suomenlahden yli Eestiin. Yhteys kristittyjen lääkäreiden maailmanlaajuiseen järjestöön International Christian Medical and Dental Association (ICMDA) on 2000-luvun edetessä vahvistunut. Järjestön maailmankonferenssiin Hollannin Rotterdamissa kesällä 2014 osallistui yli 40 SKLS:n jäsentä, sekä lääkäreitä että opiskelijoita.

Katso lisää kuvia vuosien varrelta seuran 90-vuotisjuhliin työstetystä ppt-esityksestä: SKLS 90-vuotta

Aino Ahde

Selma Rainio

Helmi Heikinheimo

Seuran alkuperäisistä säännöistä