Kristillinen lääkärilehti 2/2017 on ilmestynyt (lataa tästä tai lue täältä). Toimitussihteeri Juhani Junnilan Memento mori -palstakirjoituksen mukaan ”Meitä suomalaisiakin on tänä keväänä muistuteltu kuolemasta. Keskustelua eutanasiasta, kärsimyksestä ja saattohoidosta on käyty voimallisemmin kuin koskaan aiemmin. Niistä puhutaan siksi tässäkin lehdessä.”

Parantumattomasti sairaan kohtaamisesta

Palliatiivisen hoidon kehittäminen on nostettu keskusteluissa eutanasian vaihtoehdoksi. Palliatiivisen hoidon koordinaattori Aida Mtega kuvaa haastattelussa hoitohenkilökunnan asenteen merkitystä palliatiivisessa hoidossa. Tansanialaisten asennetta parantumattomasti sairaiden auttamiseen kuvaa myös Ilembulan sairaalan palliatiivisen hoidon rakennuksen vihkiäisissä kerätyt lahjoitukset palliatiiviselle toiminnalle: iäkkään potilaan horjuvin askelin tuoma 1000 Tansanian shillingin lahjoitus aloitti lahjoitusten vyöryn ja lopulta oli koossa 5 miljoonaa Tansanian shillinkiä – summa, joka vastaa 50 minimikuukausipalkkaa Ilembulan sairaalassa.

Edesmenneen rovastin, kirkkoherra Risto Tapiolinnan mielestä ”kuoleva on ehdottoman realiteetin edessä. … Kuolema edellyttää meiltä aina jonkinlaista toivon asennetta kuollaksemme oman kuolemamme persoonallisesti.” Matias Pehkonen päättää kirjoitussarjansa kärsimyksen pohtimiseen, niin kärsijän kuin kuulijankin näkökulmasta: ”Kaikki lääkärit ovat kuulleet vaikeasti sairaan potilaan valitusta ja huutoja. Niitä on hankala kuunnella. Valitusta välttääksemme saatamme rakentaa muuria meidän ja potilaan väliin. Näin ei tulisi olla.”

Geriatri Eija-Anitta Kynsilehto korostaa Pirkanmaan hoitokodin ja Oulun kaupunginsairaalan palliatiivista hoitoa kuvatessaan, että ”kun ei ole mitään tehtävissä, on paljon tekemistä”. Työterveyshuollon erikoislääkäri Juhani Lukkari kuvaa kirjoituksessaan, kuinka palliatiivinen hoito voidaan tehdä terveydenhuoltoyksiköiden lisäksi myös sosiaalihuollossa tehostetun palveluasumisen yksiköissä todeten, että ”riittävä lääkkeiden käyttö, turvallisuuden tunne, inhimillisyys ja toisen ihmisen läsnäolo (omainen, vapaaehtoinen, hoitaja) ovat sitä kristillistä lähimmäisyyttä, jota meidän tulisi kuolevan potilaan hoidossa edistää.”

Kenttätyötä

eHealth-hankkeen (tietojärjestelmäosaamisen kehittämishanke Tansaniassa) evaluointitutkimus on valmistunut. Suurimmiksi ongelmiksi käyttäjien näkökulmasta nousi tietojärjestelmien puutteellinen yhteistoiminnallisuus ”käytössä on monia eri järjestelmiä, jotka eivät pysty välittämään sähköisesti potilastietoja toistensa kanssa”. Pirkko Nykänen kuvaa raportissaan myös muita käyttäjien kohtaamia ongelmia.

Lastenneurologi Ulla Maija Ritanen ja fysioterapeutti Irma Tarvainen ovat koonneet kehitysvammaisten lasten kuntoutusoppaan Afrikkaan – mantereelle, jossa vammaisen lapsen syntymistä pidetään katastrofina. Lehdessä on kirja-arvostelu tästä uraa uurtavasta oppaasta.

Maria Karjalainen kertoo valmistautumisestaan lähetystyöhön artikkellissaan ”Neonatologina kohti Etiopiaa” ja Anni Kettunen ja Pinja Knuuttila raportoivat kokemuksiaan Ghanasta artikkelissaan ”Merekoo aba – Lähden ja tulen sitten takaisin. Kaikki kolme ovat saaneet matka-apurahan seuralta. Lisäksi seuramme stipendiaatti gynekologiaan erikoistuva Emmanuel Mwalumuli lähettää seuran jäsenille terveisiä.

Lisäksi kannattaa muistaa, että

  • seuran syyspäivät ja seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään 27.-29.10.2017 Kulttuurikeskus Sofiassa
  • jos yhteystiedoissasi on tapahtunut muutoksia ml. nimenmuutokset, laita tietoa seuran sihteerille sähköpostiosoitteeseen sihteeri@skls.fi