Kristillinen Lääkärilehden 3/2017 teemana on eutanasia (lataa tästä tai lue täältä)

Haaste. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyrkii aloittamaan eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittelemisen tällä syysistuntokaudella. Lääkärin näkökulmasta kyse on paitsi lääkärin etiikan kannalta arveluttavasta, mutta myös potilasturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta. Sille on olemassa vaihtoehto: palliatiivisen hoidon turvaaminen kaikille tarvitseville. Seuramme puheenjohtaja Markus Partanen haastaa seuramme jäseniä olemaan aktiivisia vaikuttajia kukin omalla alueellaan.

EUTANASIASTA JA PALLIATIIVISESTA HOIDOSTA

Eutanasiaa ajava kansalaisaloite on LL, TK Kalle Mäen mukaan ongelmallinen, koska siinä sivuutetaan eutanasia perustuslailliset ongelmat (yksilön hengen koskemattomuus) sekä lääkärin etiikkaan liittyvät ongelmat omantunnonvapautta lukuun ottamatta. Aloitteesta puuttuu asianmukainen eutanasian määrittely, samoin kuin sietämättömän kärsimyksen määrittely. Mäen mukaan ”aloite ei ota huomioon, että eutanasia ei ole hoitotoimenpide, eikä siten kuulu lääkärin profession toimenkuvaan.”

Eutanasian kalteva pinta paljastuu Alankomaiden ja Belgian eutanasian toteutumisen seurannassa: valitettavasti kummassakin maassa hoitohenkilökunta on alkanut lipsua määräyksistä. Esimerkiksi eutanasiasta ei aina raportoida vaatimusten mukaisesti, eutanasiaa ei aina kirjata eutanasiaksi, potilaiden ja omaisten kanssa ei aina keskustella ”intensiivisen kivun lievityksen” seurauksena tulevasta kuolemasta, palliatiivisen yksikön konsultaatioita saatetaan jättää usein tekemättä ja eutanasia saatetaan toteuttaa lääkkeillä, joita ei suositusten mukaan toimittaessa käytetä eutanasiaan. Kalle Mäki toteaakin, että ”edellä kuvatut esimerkit eutanasiaa toteuttavista maista osoittavat, että Suomessa kansalaisaloitteena tehdyssä lakiesityksessä ei ole riittäviä aineksia estää kaltevan pinnan ilmiön liikkeelle lähtöä, mikäli kyseinen esitys tulisi hyväksyttyä.”

Eutanasiaa kriittisesti tarkasteleva sivusto on avattu. Arvokas loppuelämä ry on avannut verkkosivuston, jossa käsitellään arvioiden eutanasiaan liittyviä teemoja. Tekstit ovat lääkärien tarkastamia. Kts. lisää http://elamaonarvokas.fi

”Älä saata meitä kiusaukseen” kirjoituksessaan LKT Antti Linkola pohtii elämän päättymisen ajankohtaa todeten, että ”lainsäätäjän tulisi tukea kuolevia ja heidän läheisiään sekä heitä hoitavia laatimalla laki saattohoidosta eikä eutanasiasta”.

Saattohoidon lainsuojattomuus – eli saattohoitoon velvoittavan lainsäädännön puute – puhuttaa professori Tiina Saartoa ja ylilääkäri Juha Lehtoa. Saarron mukaan laki potilaan oikeuksista ja terveydenhuoltolain henki eivät toteudu nyky-Suomessa tasapuolisesti: ”Tällä hetkellä se on hyvästä tahdosta kiinni”. Lehto muistuttaa: ”Se, että kuolema siirtyy myöhemmäksi, ei millään tavalla poista hoidon tarvetta.”

Palliatiivinen sedaatio on ”oirehoitoa tajunnantasoa alentavilla lääkkeillä”. Dosentti Reino Pöyhiä kuvaa palliatiivisen sedaation käytännön toteutusta esimerkein. Hän pohtii myös hoidon eettistä puolta: unen ja kuoleman suhdetta, hoitoon liittyvän käsitteistön kirjavuutta ja luottamuksen merkitystä tässäkin hoitomuodossa.

Kuolinvuoteella ihminen – menneisyytensä muovaamana. Se, mikä on ollut (pettymykset, kivut, huolet, mutta myös ilonaiheet ja onnistumiset) ja se, mikä on muovannut (epävarmuus, syyllistäminen, turvattomuus, itsetunto), värittävät myös viime hetkiä. Kirjailija Anna-Liisa Valtavaara korostaa hetkessä elämisen taitoa: ”Menneitten tai tulevien vatvomisesta ja murehtimisesta ei ole apua silloin, kuten ei muulloinkaan” ja jatkaa. ”Sovinto muiden kanssa on arvokasta, mutta ihan yhtä tärkeää on antaa kaikki tarvittava itselleen anteeksi. … Ilman sitä jää epävarmuus Jumalankin anteeksiannosta.”

”On hyvä, että olet olemassa”, kirjoittaa John Wyatt kirjassaan Right to die. Matias Pehkonen nostaa kirja-arvostelussaan eutanasiakeskusteluun kolme Wyattin ajatusta pohdittavaksi:

  • ”Hedelmistään puu tunnetaan”- mitä eutanasian käyttöönotosta on seurannut eri maissa ja onko se sitä, mitä me haluamme,
  • ”Myötätunto voi tappaa” – kantaako myötätunto suuressa kärsimyksessä sittenkin viestiä sairaan ihmisen elämän arvottomuudesta
  • ”Oman onnemme sepät” – johtaako ihmisen autonomisuuden korostaminen sittenkin hoidollisen läsnäolon puuttumiseen sitä tarvittaessa

 

MITÄ VOIMME TEHDÄ HUONO-OSAISUUDEN HAITTAVAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI?

Puheenjohtajamme Markus Partanen raportoi NEET-nuorista (Not in Education, Employment or Training, eli nuorista, jotka ovat työelämän tai koulutuksen ulkopuolella). Tutkimuksessa on havaittu lapsuuden huono-osaisuuden heijastuvan huono-osaisuuteen aikuisena. Markuksen mukaan tarvitaan toimia sekä näiden nuorten että vanhempien auttamiseksi. Markus kannustaakin seuran jäseniä ottamaan huomioon muutkin ennusteeseen vaikuttavat seikat kuin lääketieteelliset seikat hoitopäätöksiä tehdessä.

Seura tekee kehitysyhteistyö- ja tutkimusyhteistyötä kolmessa kehitysmaassa: Tansaniassa, Angolassa ja Nepalissa. Lähetyssihteerin palsta esittelee seuran hanke- ja lahjoitustoiminnan monimuotoisuutta. Lahjoittajillemme ja aikaansa antaneille suurkiitos: ilman panostanne satojen ihmisten elämä olisi yhteistyömaissamme huonommalla tolalla!

Ensimmäiset eHealth-hankkeen työryhmät aloittavat toimintansa loka-marraskuun vaihteessa. Nämä työryhmät suunnittelevat ja valmistavat opetusaineistoa mm. terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjille, hankkijoille ja suunnittelijoilla. ”[Suomalaisten] lääkäreiden asiantuntemusta tarvitaan erityisesti sairaaloiden henkilökunnan tietotekniikan käytön koulutusten laatimisessa ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden parantamisessa”, kertoo hankkeen vetäjä Kristina Nokso-Koivisto.

 

OPISKELIJAKUULUMISIA

Uudet opiskelijavastaavamme Paula Prittinen ja Hanna Halkosaari esittäytyvät lehdessämme.

Naisen asema hindukulttuurissa askarrutti Anni Kotirantaa, kun hän tutustui nepalilaiseen terveydenhuoltoon.

Uskon ja tieteen suhde nousi esille Jenny Kurttilan osallistuessa CMF-johtajakoulutukseen Lontoossa.

 

AJANKOHTAISTA

SKLS:n syyspäivät pidetään 27.-28.10.2017 Kulttuurikeskus Sofiassa. Ohjelma löytyy tästä.

Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään 28.10.2017 klo 10 kultturikeskus Sofiassa. Esillä sääntömääriset asiat. Tervetuloa! Hallitus

Omantunnonvapaus työssä ja opiskelussa. Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt 9.6.2017 ohjeen omantunnonvapauden soveltamisesta opiskelussa ja työpaikoilla. Kts. lisää
https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/suositukset/omantunnonvapauden-soveltaminen/

Elämän lopun hoidon ja toimenpiteiden terminologia. Lääkäriliitto on julkaissut koosteen elämän lopun hoidon ja toimenpiteiden terminologiasta osoitteessa
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/elaman-lopun-hoidon-ja-toimenpiteiden-terminologia/