Yhteiskunnassamme on käynnissä merkittävä muutos. Jatkuvan talouskasvun vuodet ovat nyt vaihtuneet nollakasvuun tai jopa pieneen talouden supistumiseen. Tämän johdosta valtiovalta on pakotettu tekemään useita uudistuksia ja muutoksia valtiotalouden tasapainottamiseksi. Näiden vaikutukset osuvat moneen suomalaiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Kelan on julkaissut hyvät tiedotteen muutoksista. Se on luettavissa heidän verkkosivuiltaan. Kelaan kohdistuvien muutosten lisäksi myös mm. asiakasmaksut pääosin nousevat. Tässä on tiivistettynä yhteenveto minusta tärkeimmistä muutoksista, mitä 1.1.16 tapahtui.

Lääkekorvauksiin merkittävää muutosta

Nykyisessä hallitusohjelmassa lääkekorvausten kohdalle on suunniteltu merkittävää 150 miljoonan euron säästöä vuodesta 2017 eteenpäin. Nyt vuoden 2016 aikana säästöstä pyritään toteuttamaan 25 miljoonaa euroa, ja tuo jälkimmäinen osuus, eli 125 miljoonaa euroa odottaa vielä kohdentumista.

Nyt kaikki kansalaiset maksavat 1.1.16 alkaen 50€ omavastuun lääkkeistä, ennen kuin Kelan korvaukset alkavat juosta. Tämä koskee kaikkia, myös erityiskorvattavia lääkkeitä saavia. Kompensaationa vuotuista lääkemaksukattoa on tuotu alaspäin, ja se on ensi vuodelle 610€. Lääkkeiden peruskorvaustaso nousee 40 %:iin ja ylemmän erityiskorvattavuuden lääkkeiden omavastuuosuus 4,5€/ ostoskerta. Lisäksi lääkemaksukaton täyttymisen jälkeinen omavastuuosuus nousee 2,5€:oon.

Näillä muutoksilla hallitus tavoittelee korvausten painottamista niille, joiden lääkekulut ovat vuodessa suuret. Tämä muutos auttanee pitkäaikaissairaita. Toisaalta vuoden alkuun painottuen vähävaraisten lääkekulut nousevat osaltaan ja Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokuntakin (StVM 13/2015vp) on huolissaan muutoksen aiheuttamasta haitasta ja toimeentulotuen tarpeen mahdollisesta kasvusta vähäosaisille. Koska Suomen hallitus suunnittelee vuodelle 2017 vielä 150 miljoonan euron säästöjä lääkekorvauksiin, painottaa valiokunta, että valmistelussa tulee ottaa huomioon oikeudenmukainen säästöjen kohdentuminen eri väestöryhmille. Väestön terveyseroja ei pitäisi muutoksilla pahentaa.

Hallitus on toteuttanut suuren osan säästöistä viitehintajärjestelmän puitteissa, joten mahdollisesti tuota kautta vuoden 2017 muutoksista tultaneen järjestämään suurehko osa. Osa säästöpaineista kohdistunee kuitenkin kansalaisten lääkemaksukorvausiin. Lisäksi ajatuksissa on mainittu päällekkäisten lääkitysten karsimista ja lääkkeen määrääjien hintatietouden parantamista.

Kelan matkakorvauksiin muutoksia

Matkakorvausten yhden suuntaisen matkan osuus nousee nykyisestä 16€:sta 25€:oon sekä vuotuinen omavastuuosuus (ns. maksukatto) 272€:sta 300€:oon. Tämän on arvioitu vaikuttavan erityisesti haja-asutusalueilla olevien terveyspalvelujen käyttöön vähentävästi.

Asiakasmaksujen katto nousee

Vuodenvaihteessa likipitäen kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut nousevat. Toki jotkut kunnat, kuten esimerkiksi Helsinki, ovat pitäneet terveyskeskuksen käyntimaksut ilmaisina oman kuntansa asukkaille. Todennäköisesti kuitenkin useimmat kunnat nostavat maksut lain antamaan maksimitasoon, kuten on ollut tähänkin asti. Tiedote ja sen lopusta löytyvät hinnat eri palveluista löytyvät STM:n sivuilta. Jatkossa tk-lääkärin käynnistä saanee pulittaa 20,9€ ja päivystyksessä käymisestä 28,7€. Esimerkiksi tk-lääkärikäynnin maksun nousu on huomattava, 28.7 % aiemmasta. Lisäksi lääkärintodistuksen hinta nousee huomattavasti, ja on jatkossa 51,4€ sekä ajokorttia varten jo 61,8€.

Yksityisten lääkäripalkkioiden korvaukset laskevat

Kelan tuki pieneni nyt lääkäripalveluiden osalta 21 %:sta 14%:iin, ja hammaslääkärien osalta tuki pieneni 25%:sta 15%:iin. Yksityisten lääkäripalveluiden osalta puolet tuesta on ollut gynekologi- ja silmälääkäripalveluille, joten muutoksen arvellaan tuovan tämän puolen kysyntää enemmän kunnalliselle puolelle. Suun terveydenhuollon osalta muutoksen arvellaan olevan suurempi, mitä lääkäripalveluiden puolella. Tämä lisännee kunnallisen puolen hammaslääkäripalveluiden tarvetta entisestään. Tarpeellista varmasti onkin huolehtia, että hoitoon pääsyyn kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso aikuisilla paranee merkittävästi

Kelan myöntämän kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee nuorten tasolle yli 26-vuotiailta. Tämä parantaa merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan psykoterapiaan, sillä korotus on kertakäyntiä kohden jopa noin 20€ suuruinen. Korvausjärjestelmästä tulee yksiportainen, eli terapeutin koulutustaustan mukaista korvaustasoa ei jatkossa enää ole. Mielenterveysongelmat ovat merkittävä ennen aikaisen eläköitymisen aiheuttaja, ja muutoksen on perusteltua odottaa vähentävän tätä.

Yhteenvetoa

Näiden ja myös muiden vuoden vaihteessa astuvien muutosten vaikutukset tulevat olemaan varsin suuret. Muutokset ovat varsin keskeinen osa kokonaisuutta, jolla julkiset palvelut pyritään turvaamaan. Julkisuudessa on esitetty, että nämä muutokset vaikuttavat merkittävässä määrin enemmän heikompiosaisiin suomalaisiin. Oma kokemukseni tk-työssä on, että kustannuksia pohditaan nykyisin kutakuinkin päivittäin jonkun potilaan kohdalla varsin merkittävästi. Onpa itselläni kokemus pneumoniapotilaasta, joka joutui hakemaan antibiootin vasta muutaman päivän päästä, koska yksinkertaisesti ei ollut mitään varoja ostaa amoksisilliiniä. Eri syistä tässä tilanteessa muualta ei ollut saatavissa tukea. Todennäköisesti hyvin vähävaraiset ihmiset joutuvat miettimään entistä tarkemmin, milloin lähteä lääkäriin vaivojensa kanssa. Tämä saattaa aiheuttaa hoidon viivästymistä, mikä on uudistusten huono puoli.

Esimerkiksi kuntoutustuen tai hoitotukien hakeminen maksaa jatkossa ihmiseltä 72,30€ (tk-lääkärin käyntimaksu + lausuntomaksu), ja mikäli vielä matkaan joutuu käyttämään Kela-taksia molempiin suuntiin, nousee hinta jo 122,30€:oon. Vuoden 2015 aikana kulut olisivat esimerkkitapauksessamme olleet 87,7€. Nyt voi jo kysyä, onko esimerkiksi eläkeläiselle tämä enää halpaa tai aina edes mahdollista?

Mielenterveyspotilaiden osalta terapian tukemisen kasvattaminen on ehdottomasti positiivinen seikka ja tukee minusta hallituksen työvoimapolitiikkaa pidemmällä tähtäimellä. Lääkekorvausten muutoksilla pyritään turvaamaan korvausjärjestelmän tulevaisuus ja on varmaan sinällään tarpeellinen.

Jatkossa minusta muutoksissa heikompiosaisten palveluiden turvaamiseen tulisi kiinnittää yhä lisääntyvää huomiota, ja vähäosaisimpien tukemiseen tulisi tehdä jatkossa enemmän konkreettisia tekoja. Toki yhteiskunnassa tähän suuntaan tähtääviä toimia onkin. Toimeentulotukeen tullee jatkossa kohdistumaan lisääntyviä paineita.

Markus Partanen

seuran puheenjohtaja